torstai 16. helmikuuta 2017

Auringon uskomaton voima!

Tänään tunsin ensimmäisen kerran kotona tänä vuonna, kuinka suuri vaikutus valolla on mieleen ja miten positiivisia asioita se saa sisällämme aikaan!

Auringon tulviessa pölyisten, pesemättömien ikkunoiden ruuduista olohuoneeseen, ajatukset lähtivät väkisinkin kohti kevättä, kesää, puutarhaa ja mökkiä. Ne ovat tähän asti tuntuneet kovin kaukaisilta ja tavoittamattomilta asioilta, ja yhtäkkiä vain luonnonvalon ansiosta alan miettimään uusia heleänvärisiä tyynynpäällisiä sohvalle ja villamattojen viemistä säilöön ullakolle, vaikka lämpömittari ikkunassa näyttää edelleen vähän pakkasta. Mietin tulevan kesän projekteja mökillä ja aloin suunnittelemaan kesälomareissuja...

Olen 120‰:sti jouluihminen ja pidän tiukasti kiinni joulukoristeista ja punaisesta väristä sisustuksessa aina Nuutinpäivään saakka. Pidempäänkin, jos aviomies antaisi luvan! Joulun jälkeen iskee tyhjyys ja ahdistus, koti tuntuu pönttöuunien lämmityksestä huolimatta valjulta ja kylmältä ilman runsautta ja värejä.
Tammikuu on aina ollut inhokki-kuukauteni, vähän samalla tavalla kuin viikonpäivistä maanantait.
Arki on koittanut, koko pitkä talvi ilman sen kummempia juhlapyhiä edessä...
Ahdistus tuntuu koko kropassa ja lamaannuttaa helposti, niin ettei mikään huvita eikä mistään jaksa oikein innostua...  Ihmiselle,  joka ei ole tippaakaan jouluihminen, eikä muutenkaan välitä juhlapyhistä ja niihin liittyvistä perinteistä, tuota tunnetta on ihan mahdotonta selittää!

Älkää käsittäkö väärin; pidän kyllä talvesta ja ihanasta puhtaanvalkoisesta lumesta sekä kaikesta kivasta, mitä lumessa voi puuhata eikä kylmäkään minua haittaa. Sehän on vain pukeutumiskysymys!
Inhoan vain harmaata loskaa ja tylsistyttäviä toinen toistaan seuraavia arkipäiviä. Siksi meidän perheessä pyritään juhlistamaan ruoalla, kattauksilla, kukilla ja leipomuksilla kaikkia mahdollisia juhlapyhiä (Runeberginpäivää, laskiaista, pääsiäistä ym.ym.) Myös tavalliset viikonloput ovat meille juhlaa; silloin katetaan pöytä kauniiksi, tehdään erityisen hyvää ruokaa, avataan viinipullo ja nautitaan perheen yhteisestä ajasta!

Tänä vuonna minun tammikuu-ahdistustani lievensi tieto varatusta Dubain-matkasta helmikuun alkuun, ja tammikuu sujahtikin ohi yllättävän nopeasti. Dubaissa saimme aimo annoksen auringonvaloa ja lämpöä, pidemmäksikin aikaa olisi voinut jäädä akkuja lataamaan. Siksi oli erityisen ihanaa, että kotiin tullessamme sama aurinko oli seurannut mukana ja tuntui jopa jo lämmittävän myös täällä koti-suomessa!





Aurinko, kimppu rakkaan tuomia tulppaaneja ja itse leivottu suklaakakku ovat tämän helmikuisen päivän lääkkeet ahdistukseen. Ihan joka päivä ei voi syödä lääkkeeksi suklaakakkua , mutta tänään olikin ihan erityinen päivä. Pikku-Noa, mofan ja nonnan suklaamonsteri täytti tänään 4 vuotta!
Ja huomenna onkin sitten jo perjantai ja viikonloppu; lääkkeeksi mökkisaunaa ja lasi punaviiniä takkatulen ääressä!

Ihanaa aurinkoista viikonloppua toivottaen!

Hanna





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti